Partiotoiminta alkoi Padasjoella jo vuonna 1958, mutta Padaspartio ry rekisteröitiin vasta vuonna 1979. Lippukunta on alle sadan hengen sekalippukunta ja se kuuluu Hämeen partiopiiriin.

Padasjoella on toiminut ennen Padaspartio-lippukunnan perustamista parikin lippukuntaa sekä samoilijavartio. Padasjoen Korpien Kasvatit toimi tyttölippukuntana vuosina 1942–1946 sekä Padasjoen Korven Kulkijat samoin tyttöjen toimintana vuodesta 1943 muutaman vuoden.

Arrakosken kylässä toimi vuosina 1947–1951 Ilves-poikavartio, joka kuului laajempaan Salpausselän Samoilijat -lippukuntaan. Vartion perusti Padasjoelle Tauno Laitinen, joka oli lehdestä lukenut mahdollisuudesta liittyä Salpausselän Samoilijoihin. Hän kirjoitti lippukunnanjohtaja Heikki Poutaselle ja niin toiminta Padasjoella lähti käyntiin. Vuonna 1947 perustettiin Ilves-vartio Arrakoskelle ja myöhemmin myös kaksi vartiota Kirkonkylään. Arrakoskella toiminnassa oli mukana noin 15 poikaa ja Kirkonkylällä 20. Lippukunnan johtajana toimi Heikki Poutanen ja myöhemmin Kaarlo Kajala. Tauno Laitinen toimi Ilves-vartion johtajana sekä toiminnan ulottuessa myös kirkonkylään joukkueenjohtajana.

Salpausselän Samoilijat -vartioilla oli retkiä sekä erilaisia vaelluksia. Vuonna 1948 osallistui Padasjoelta 4 poikaa partiolaisten Vierumäen suurleirille. Padasjoelta Tauno Laitinen osallistui koulutus- ja vartionjohtajapäiville, jotka pidettiin Lahdessa ja Porissa. Piirin hiihtokilpailuissa Laitisen veljekset sijoittuivat kymmenen parhaan joukkoon. Padasjoelta osallistuttiin myös Salpausselän piirin Yrjön päivän paraatiin. Vartioilla oli useita nuotioiltoja ja partiojuhlia niin Arrakoskella kuin Padasjoen kirkonkylässäkin.

Arrakoskella toiminnassa olivat mukana muun muassa Juhani Kopposela, Kalle Kopposela, Timo Seppälä ja Väinö Kivivasara. Kolon (korsun) rakentaminen aloitettiin Tarposenjärven saareen Kopposelan maalle. Hirret oli luvattu Kopposelasta. Rakentaminen kuitenkin keskeytyi, kun vastaan tuli iso kivi, jota pojat eivät saaneet kaivettua ylös. Paikalla on yhä monttu ja luultavasti samainen kivikin. Vierumäen suurleirin jälkeen kirkonkylällä alkaneeseen partiotoimintaan osallistuivat muun muassa Matti ja Seppo Leppänen, Ilmo ja Osmo Luotomaa sekä Arvo ja Eero Hilli. Kokouspaikkana Kirkonkylällä oli vanha seurakuntatalo.

Salpausselän Samoilijoiden vartiotoiminta hiipui ja päättyi Padasjoella 1950-luvun alussa.

Toritun kylässä kokoonnuttiin Yrjönpäivänä 23.4.1958 kansakoulunopettaja Reijo Ritalan kotiin pohtimaan Padaspartion perustamista. Snelmanin päivänä päätettiin tehdä polkupyöräretki Lummene-järven ympäri. Retkelle osallistui toritulta 18 poikaa. Pojat jaettiin kolmeen vartioon, joista myöhemmin kaksi sulautui yhteen. Kesän 1958 aikana vartiot kokoontuivat omatoimisesti.

Syksyn alkaessa pidettiin lippukunnan perustamistilaisuus. Perustamistilaisuudessa 26.9.1958 paikalla olivat opettaja Reijo Ritalan ja muiden torittulaisten lisäksi Salpausselän Partiopoikapiirin edustajat Pauli Kyyhkynen sekä Einari ja Himmi Laine. Kokous oli yksimielinen lippukunnan perustamisesta ja nimiehdotuksessa Padaspartio sai yleisen hyväksynnän. Taustayhteisöiksi tulivat Padasjoen seurakunta, Toritun raittiusseura sekä urheiluseura Padasjoen Yrityksen Toritun piiri.

Heti perustamisen jälkeen toiminta pääsi vireään alkuun. Vartiot ja kolkkaparvi kokoontuivat säännöllisesti kerran viikossa. Lippukunnanjohtajana toimi Reijo "Reza" Ritala ja lippukunnanjohtaja-apulaisena Pekka Pastila. Partiopoikia (nyk. vartiolaisia) oli 15. Haukat-vartion johtajana oli Pertti Lehmus ja vartionjohtaja-apulaisena Juha Pastila. Saukot-vartiota veti Markku Tamminen apunaan Pertti Tamminen. Yhdeksää kolkkapoikaa (nyk. sudenpentu) johti Reijo Ritala apunaan Reijo Kilpinen. Vaeltajia oli yhdeksän poikaa.

Partion kokoontumispaikaksi saatiin luokkahuone Toritun vanhalta koululta. "Kämppään" rakennettiin kelohongista pöydät ja penkit, ja kattoon ripustettiin rannan mudasta löydetty vanha ruuhi. Toiminta koostui ensimmäisenä vuonna muun muassa kämpän parissa askartelemisesta, vartionjohtaja-koulutuksesta ja taitomerkkien suorittamisesta. Kesäleirit olivat Kalainsaaressa vuosina 1959 ja 1960. Talvileiri pidettiin vuonna 1960 Koverolla. Lippukunnan partiotaitokilpailut pidettiin vuosittain 1958–1962. Kilpailujen kiertopalkinto, Rezan vanha kenkä, on yhä Padaspartion hallussa. Hämeen Heimojuhlien yhteydessä vuonna 1959 partiolaiset pitivät leirinäytöksen Kullasvuoressa.

Partiolaisten vanhemmat olivat aktiivisesti toiminnassa mukana. Heiltä järjestyi toimintaan niin ruoka-aineksia kuin kuljetusapuakin. Myös seurakunnalta ja kunnan nuorisolautakunnalta saatiin avustusta. Padaspartioon kuului vuonna 1960 torittulaisten lisäksi myös muita lähiseudun nuoria, yhteensä 40 henkeä, mikä oli enemmän kuin koko Toritun kylässä oli partioikäisiä lapsia.

Kesällä 1960 lippukunnanjohtaja Reijo Ritala muutti pois Toritulta ja Lauri Pastila valittiin lippukunnanjohtajaksi. Vuosina 1963–64 lippukunnanjohtajana toimi Juha Pastila. Koska partiopojat muuttivat paikkakunnalta opiskelun vuoksi, Padaspartion toiminta Toritulla hiipui ja sammui. Viimeisenä toimintavuonna 1964 Padaspartion jäseniä oli noin 10.

Padasjoella heräsi 1970-luvun lopulla ajatus laajentaa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia myös partion suuntaan. Seurakuntatalolla 14.10.1977 pidetyssä kokouksessa päätettiin jatkaa Padaspartion toimintaa. Lippukunnanjohtajaksi valittiin Jukka Alen ja sihteeriksi Matti Ahonen. Sudenpentujen johtajiksi valittiin Marja-Leena Niemi ja Eeva Heikkilä sekä Anne Vilen ja Sirpa Numari. Vanhempainneuvostoon valittiin Arja Häme, Heikki Häme, Matti Ahonen, Sirkka Laurell, Sirkka Mertsalmi, Jukka Alen, Kaija Niemikallio ja Tuula Korkeela.

Partiolaiset kokoontuivat aluksi seurakuntatalon alakerrassa, mutta sitten toiminta siirtyi keskustaan Niiralaan. Niirala oli kätilö Anna Niirasen Padasjoen kunnalle testamenttaama vanha rakennus. Niiralasta muodostuikin padaspartiolaisille rakas kolo, jossa kokoonnuttiin aina vuoden 1995 loppuun asti. Padaspartiolaiset osallistuivat alusta asti piirin leireille ja johtajakoulutuksiin. Padasjoen Särsjärvellä vuonna 1978 pidetylle "Hyvä tuuli" -piirileirille osallistui 5 padaspartiolaista. Seuraavana vuonna Suomen Partiolaisten Karelia-suurleirillä Kolilla 9 padaspartiolaista. Padaspartion omia retkiä ja leirejä pidettiin muun muassa Neroskulmalla, Rismalahdessa ja Salmelassa. Partio oli 1980-luvun alussa järjestämässä monia kunnan yhteisiä tapahtumia, esimerkiksi äitienpäiväjuhlaa, lasten peuhupäivää, raittiusjuhlaa ja laskiaisjuhlaa. Padaspartio aloitti lokakuussa 1980 nuorisokahvilatoiminnan Niiralassa. Linnanmäelle järjestettiin retki useampana vuonna. Piirin partiotaitokilpailussa paras kisamenestys oli Hollolassa vuonna 1982, kun joukkue Erja Siltala, Sanna Heikkilä, Katja Nupponen, Virpi Pykälistö ja Kirsi Pykälistö sijoittui kolmanneksi.

Varoja toimintaan saatiin 1980-luvun alussa myyjäisistä, kirpputoreista ja arpajaisista. Padasjoen kunnalta saatiin vuonna 1978 toiminnan aloittamiseen 1000 mk:n avustus. Esimerkiksi vuonna 1981 avustuksia saatiin sekä kunnalta että seurakunnalta 400 mk. Vuoden 1984 avustussumma oli 2000 mk.

• Padaspartion muistelo-tilaisuudessa 1990-luvulla kerätty muistitieto: Tauno Laitinen, Reijo Ritala, Eeva Heikkilä, Tellervo Nupponen.
• Kirjallinen aineisto vuosilta 1977–1985. Padaspartion arkisto.